Toisen viikon viimeiset vierailut...

Perjantai ja 13. päivä😅...Päivästä tuli hyvin antoisa kannaltamme, sillä Corrie-opettajamme vei meidät onnistuneesti vierailulle kahteen hyvin erilaiseen kehitysvammaisille tarkoitettuun päivätoimintapaikkaan Lelystadin kaupungin alueelle.

Ensimmäinen paikka oli hyvin eritasoisille kehitysvammaisille tarkoitettu Triade "de Schoener" Activity Centre. Meille paikkaa esitteli kaksi mukavaa opiskelijatyttöä ja heidän seurassaan saimme kattavan kuvan paikan toiminnasta. Paikka oli viihtyisästi sisustettu ja silmään pistivät jälleen isot ikkunat, joista tulvi upeasti valoa sisään. Tilat erilaisine virike- ja lepohuoneineen, wc-tiloja ja kylpytiloja myöten olivat avaria ja siistejä. Sai kuvan, että niin asiakkaat kuin henkilökuntakin tuntuivat viihtyvän paikassa ja työssään. Eräs asiakas oli kovin kiinnostunut meistä ja Suomesta ja tulikin meidän kanssamme kahville juttelemaan, sillä hän halusi esitellä myös omaa englannin kielen taitoaan. Kysyin häneltä haluaako hän oppia suomea ja niinpä opetinkin hänelle "Mitä kuuluu?". Innokkaana hän sitten hoki tuota ohikulkeville muille asiakkaille, jotka eivät juurikaan tuntuneet välittävän jostain syystä moisesta kysymyksestä😄. 

Opiskelijatytöt ottivat meidät avosylin vastaan vierailulle.

Yhteisissä tiloissa oli sänkyjä (leveitä kahden hengen), joiden avulla myös vaikeasti vammaiset pystyivät osallistumaan tapahtumiin ja lepäillä.

Erilaisista harjoista ja matonkappaleista tehty terapiataulu.

Varastosta löytyi virikemateriaalia joka lähtöön.

Kansanvälisiä ovat vaihtoehtoiset kommunikointivälineet...

Monipuolinen terapia-amme viihtyisine ympäristöineen ja äänineen.

Terapiahuone, taustalla mm. vesipatja.

Fleksiseinäinen rauhoittumis- ja lepotila

Täällä paikassa vierailun jälkeen jäi tunne, että juuri tällainen paikka olisi ihanteellinen harjoitteluun kuntouttavan työotteen kannalta ja kehitysvamma-alasta kiinnostuneille. Apuvälineitäkin löytyi varastosta runsaasti mm. erilaisia seisomatelineitä ja kävelytukia. Käytössä oli myös paljon erilaisia nostureita ja kiskorakenteita, joita apuna käyttäen myös vaikeasti liikuntarajoitteiset pääsevät nauttimaan päiväkeskuksen tarjoamista rentoutumis- ja virikeaktiviteeteista. 

Toinen paikka, johon Corrie vei meidät tutustumaan oli täysin erilainen kuin ensimmäinen. Se oli maatila nimeltään Hoeve Vredeveld, jossa lievästi kehitysvammaiset tekevät erilaisia maataloustöitä. Heidät käydään noutamassa kodeistaan talon omilla pikkubusseilla Lelystadin ympäristöstä aamuisin ja viedään päivän päätteeksi takaisin koteihinsa. Maatilalla on paljon eläimiä, joita päivätoiminnassa käyvät saavat hoitaa. Tilalla on myös esim. kasvihuoneita, joissa he kasvattavat kaikenlaista hyötykasveista kukkiin. Tapasimme mm. miehen, joka hoitaa mansikoita ja se on hänen ominta osaamistaan. Eräs toinen mies hoitaa taas hyvinkin eksoottisia lintuja, kuten papukaijoja, viiriäisiä ja undulaatteja. Ylpeänä hän esitteli meille selkäänsä tatuoitua papukaijan kuvaa. 

Viehättävä asia tuossa paikassa oli se, että jokainen saa toteuttaa itseään haluamallaan tavalla ja mitä milläkin hetkellä ja minäkin päivänä hyvältä tuntuu tehdä. Ympäristössä oli jos jonkinlaista projektia menossa ja tunnelmasta aisti sen, että koskaan ei tule valmista...Mutta näin ei liene onneksi tarkoituskaan.

Tilalla on myös myymälä, jossa omalla tilalla tuotettuja tuotteita oli myynnissä irtomaidosta ja lihasta aina yhteistyökumppaneiden kautta myyntiin tuleviin pieniin käsitöihin.

Kuva tilan päärakennuksesta, jossa sijaitsevat iso yhteinen ruokailu- ja kahvilatila.

Tilalla on paljon lypsy- ja lihakarjaa, joiden tuotteita myydään tilalta suoraan.

Kasvihuoneissa kasvatetaan kasveja hyötykasveista kukkiin.

Kukko kanoineen...

Saimme pitää pientä untuvikkoa kädessä <3

Hoeve Vredeveld oli päivätoimintapaikkana hyvin erityyppinen millaiseen koskaan Suomessa olen törmännyt. Siitä voisi olla ideaa meillekin, sillä mikä sen terapeuttisempaa ja kuntouttavampaa toimintaa voisi kuvitella olevan kuin saada tehdä töitä ja puuhata eläimien ja kasvien kanssa luontoa kunnioittaen...I like that!