torstai 5. huhtikuuta 2018

Groeten uit Nederland!

Hyvin tuli nukuttua lähtöä edeltänyt yö ennakkojännityksistä huolimatta ja ajoissa heräiltiin lähtöaamuun, sillä luvattu lumimyräkkä oli todellakin saapunut kotosuomeen. Matka kentälle meni oikein hyvin ja kun saimme kaikki viralliset hommat hoidettua kentällä, niin sehän oli sitten menoa😊...paitsi, että lento oli 45 minuuttia myöhässä!

Amsterdamin Schipholin kentällä meitä oli vastassa opettajamme Corrie ihanien meille tarkoitettujen tulppaanikimppujen kera. Matkakuulumisten vaihdon jälkeen Corrie opasti meitä ov-chipkaartien ostossa. Jo heti alussa hoksasi tämän kaikkiin julkisiin kulkupeleihin käyvän kortin olevan ehdottoman tärkeä täällä, ellei haluaisi linnoittautua neljän seinän sisälle...
Junalla sitten lähdettiin yhdessä kohti Flevolandin maakunnassa sijaitsevaa Almeren kaupunkia, tarkemmin kohti Almere Buitenia. (Almeren keskusasemalla vaihdettiin tosin junaa kertaalleen). Buitenissa meitä oli vastassa ystävälliset vuokraisäntämme Wilko sekä hänen naisystävänsä Anita ja lisäksi perille taloon päästyämme kolme kovin uteliasta kissaa - tunsimme siis olevamme kaikin puolin tervetulleita tähän väliaikaiseen kotiimme😻😻😻. 

Tositoimissa 3.-5.4.
Hieman lyhyeksi jääneiden yöuniemme jälkeen ja vahvat kahvit juotuamme aamulla jäin odottamaan Kwintesin ohjaajani Shantalin  kyytiä. Hän oli luvannut hakea minut ensimmäisenä päivänä  ja olin siitä kovin tyytyväinen. Ensimmäisen päivän aikana sain kuitenkin selkeät ohjeet ja opastusta 9292-reittioppaan käytössä, joten matkat taittuivat jatkossa mutkattomasti. Jämähdin kulkemaan bussilla, sillä pysäkki on tuossa viiden minuutin kävelymatkan päässä ja on edullisempi kuin juna.

Ensimmäinen reaktioni saavuttuamme Shantalin kanssa Kwintesin Feniks-päivätoimintakeskukseen oli, että saapuisimme hotelliin...sen verran hieno oli vastaanottotiski ja tila, johon saavuimme. Feniks oli avannut ovensa jo kun saavuimme ohjaajani kanssa paikalle.  Pääsin suoraan ohjaajien pääsiäisen jälkeisen ja uuden viikon aloituspalaveriin mukaan. Paikalla olevat ohjaajat vaihtoivat keskustelukielensä englanniksi saavuttuani ja parhaani mukaan yritin päästä jäljille mitä keskusteltiin mietin, että mihinkähän tässä olenkaan ryhtynyt...mainittakoon ja tunnustettakoon tässä kohtaa, että en voi loistaa lontoonkielen taidoillani, mutta kova luottamus ja motiivi on, että kyllä se tämänkin tytön kieli vielä taipuu... ja halu on oppia myös alkeita hollanninkielestä jo kohteliaisuussyistä😉.





No siinäpä sitä sitten palaverin jälkeen ei muuta kuin tuumasta toimeen ja tutustumaan kahvilatilassa oleviin asiakkaisiin. Taisinpa tutustua ensimmäisiin asiakkaisiin biljardipöydän ääressä😊. Pyysin, että pelikaverini opettaa minua pelaamaan, sillä en montaa kertaa elämässäni ollut aiemmin pelannut poolia. Sitten vain päivän edetessä pöytiin esittelemään kuka olen ja mistä tulen. Suomi herättikin monenlaisia ajatuksia ja pyrin mahdollisuuksien mukaan kertomaan omasta kotomaastani uusia mielenkiintoisia asioita.

Paikkana Kwintesin Feniks on jonkin verran erilainen paikka kuin sen oletin olevan. Sinne tulevat viettämään aikaa, pelailemaan pelejä, nauttimaan lounasta/kahvia/teetä tms. yksinäiset ja kodittomat, narkomaanit ym. päihderiippuvaiset. Monella on taustalla myös vankilassa vietettyä aikaa tai muuta sosiaalista ongelmaa, jonka johdosta he pääasiassa asuvat kadulla, sillä muuta paikkaa ei ole. Feniks tarjoaa asukkaille apua ja tukea ja paikan, johon voi tulla oleskelemaan vaikka koko aukiolon ajaksi (ma - pe klo 9.00 - 16.30). Osa asiakkaista tekee myös työtä Feniksissä eli he työskentelevät osan aikaa vastaanotossa, keittiössä tai muuten avustavissa tehtävissä. 
Feniksiin voi toki tuolla suoraan kadulta eikä pois käännytetä, mutta yleensä kaikilla asiakkailla on jonkinlainen yhteydenotto Feniksiin etukäteen, kuten esim. puhelinsoitto tai sosiaalityöntekijän yhteydenotto. Jokaisen kanssa keskustellaan henkilökohtaisesti ja tehdään ohjaussuunnitelma. Jotkut asiakkaat käyvät vakituisesti joka päivä, jotkut harvemmin ja jotkut vain kerran tai pari. Näille kaikille asiakasryhmille on omat listansa vastaanotossa, jossa he kuittaavat saapuneensa Feniksiin ja kuittaavat sieltä lähteneensä pois. Erittäin pätevä systeemi, sillä sitä kautta saa paljon tärkeää tietoa päivätoiminnassa käyvistä asiakkaista. 

Tehtäväni tähän saakka on siis ollut kohdata ihmisiä ihmisinä ja mennä keskustelemaan heidän kanssaan. Kohtaamiset ovat olleet luonnollisia ja minut on otettu hyvin vastaan. Lähestulkoon kaikki tapaamani ihmiset ovat puhuneet jollakin tasolla englantia ja näin kaikkien kanssa on syntynyt jonkinlainen keskusteluyhteys. Kuten edellä kerroin biljardin pelaamisesta - olen pelannut enemmän biljardia  näinä kolmena päivänä kuin varmaan koskaan elämäni aikana yhteensä. Olen tullut siihen tulokseen, että minusta tulee näiden neljän viikon aikana aikamoinen keskustelija biljardipöydän ääressä😆.  Olen oppinut Tammi-pelin syviä salaisuuksia ja oppinut muutoinkin pari uutta mielenkiintoista lautapeliä. On ollut ilo huomata kuinka mielellään asiakkaat opettavat minua ja ovat siitä mielissään. Eteeni ei ole tullut vielä epämieluisaa kohtaamista, mutta uskon, että sellaiseenkin ehdin törmätä harjoittelujaksoni aikana. On helppo aistia asiakkaista kuka haluaa olla omissa oloissaan ja kuka haluaa enemmän ulkopuolista sosiaalista kontaktia ja läsnäoloa.

Päivät ja viikot Feniksissä kulkevat pääasiassa etukäteen suunniteltujen ohjelmien mukaisesti. Esim. tänään oli lähinnä naisille suunnattu viikoittain toistuva Beauty-hetki. Tarjolla on monenmoista kauneuteen liittyvää.Tänään oli tarjolla kynsien lakkausta ja kasvojen hoitoa. Itse pääsin rupattelemaan ja lakkailemaan kynsiä ja teinpä jopa elämäni ensimmäiset ranskalaiset lakkaukset... Noh...eivät tainneet mennä ihan putkeen kun huomasin jonkin ajan päästä, että eräs toinen kynsien lakkaaja poisti asiakkaalta ne tekemäni lakkaukset😂.. Myöhemmin iltapäivällä lähdimme innokkaiden asiakkaiden kanssa noin tunnin reippailulenkille ulkoilmaan läheiselle puistoalueelle. Tarkoitus oli mennä katsomaan lampaita, mutta läheinen lammastarha olikin poikkeuksellisesti kiinni emmekä päässeetkään sinne. Niinpä kiertelimme puistoaluetta kauniissa joskin tuulisessa hollantilaisessa säässä. Kevät on vielä aluillaan täälläkin!

   
Tässä me mentiin porukalla ;)... Ja koristepensas - Do not eat!!!!

Katujen kiveyksien ihania pieniä yksityiskohtia lenkin varrelta....


Kokemusten karttuessa täältä keväisestä Hollannista blogini tulee jatkumaan! Täytyy sanoa, että olen onnekas, että minulle on tarjoutunut mahdollisuus tähän kokemukseen ja minulle niin valtaisaan kielikylpyyn. Siitäpä johtuen lieneekin ollut kovin väsynyt olo iltaisin ja niin olen ymmärtänytkin, että ensimmäinen viikko on aina rankin. Sen verran olen huvittunut tästä kielikylvystäni, että tuolle yhdelle noista vuokraisännän kissoista tokaisin tänään, kun rapistelin karkkipussia ja se kärkkyi heti, että mitä sillä siinä rapisee..."This is not for you"😄.
Näihin tunnelmiin on hyvä lopetella, että taas pääsee jatkaamaan....VAARWEL!

Tässä pari kuvaa "oman kodin" alueelta Almere Buitenista...kaunis kanaali ja herkullinen juustotiski😋

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti